Mitä Airsoft on?

Airsoft on alunperin Japanissa kehitetty joukkuelaji, jonka harrastaminen Suomessa alkoi laajemmin 90- luvulla kun Tokyo Marui toi markkinoille ensimmäisen sähköisen sarjatuleen kykenevän replikan vuonna 1992 - FAMAS F1. Suuremman suosion laji saavutti halpojen kiinalaisten kopioiden saavuttua markkinoille 2000-luvun alussa ja monet veteraanit muistavat tältä 'kulta-ajalta' myös Softaaja-lehden, jolla oli suuri vaikutus airsoftin näkyvyyteen. Laji on jatkanut harrastajapohjan kasvattamista tasaisesti viime vuosina ja pelaamaan pääseekin erittäin kattavasti ympäri maata.

Useimmiten pelejä järjestävät harrastusyhdistykset kuten esimerkiksi Uudenmaan Airsoft, Ehasa, Turku Airsoft ja Kouvola Airsoft. Peleihin voi osallistua suurinpiirtein kuka vain, mutta kannattaa tarkistaa vaatiiko peli alaikäiseltä esimerkiksi lupalapun. Senioreilta ei kukaan vielä tälläisiä ole keksinyt pyytää... Jotta lajista kiinnostuneet pääsisivät kokeilemaan millaista hommaa se softaus on tekemättä heti alkuun suurempia investointeja, on monilla yhdistyksillä tarjolla vuokrareplikoita ja -varusteita.

Pelaaminen

Näet edessäsi vihollisen komentopisteen, joka näyttää olevan vartioimaton. Asemaasi saapuu kaksi joukkuetoveriasi ja kerrot heille tilanteen: aiotte vyöryttää aseman, mutta yksi teistä jää antamaan suojatulta. Vaihdat täyden lippaan rynnäkkökivääriisi ja siirrät vaihtimen sarjalle. Vedät vielä henkeä, ja näytät käsimerkillä 'eteenpäin'. Ehditte edetä vain puoleen matkaan, kun joku avaa tulen komentopisteen viereisen ladon kulmalta. Taisteluparisi ottaa osuman, mutta suojaamaan jääneen toverisi sarja saa vihollisen pään alas - näet tilaisuuden ja juokset kohti komentopistettä. Pääset suojaan pienen lohkareen reunaan, mutta samalla toiselta ladonkulmalta lentää kalashnikovin sarja. Tunnet kyljessäsi osuman... Kaadut. He saivat sinut, vaikka olit niin lähellä. Huudat "osuma", nostat raatoliinan päähäsi ja lähdet kävelemään offarille; ensi kerralla lähestyt toiselta puolelta.

Tämä kuvaa hyvin softauksen luonnetta. Kyseessä on taistelutilannetta mallintava joukkuepeli, jossa kaksi tai useampi osapuoli yrittää päihittää vihollisensa pelimuodon asettamissa rajoissa. Esimerkkinä toimii vaikka lipunryöstö, jossa tarkoitus on anastaa vastustajan lippu ja tuoda se omalle aloituspisteelle. Lajia voisi verrata useampaan virtuaaliseen 'first person shooter'-peliin, esim. Counter Strike tai Call of Duty. Edellämainitut FPS-pelit luovat kosketuspinnan, jonka ansioista harrastuksen pariin on helppo eksyä ja pelaajia löytyykin kaikista ikäluokista. Airsoft tarjoaa samantapaisia jännittäviä ja taktista silmää vaativia tilanteita kuin virtuaaliset pelit, mutta reaalimaailmassa ja ulkoilmassa. Pelillisen elementin lisäksi lajin viehätys perustuu suurelta osin monipuolisiin vaihtoehtoihin oman varustuksen suhteen. Esimerkiksi pelivälineinä käytettäviä - 6mm biokuulia ampuvia - asereplikoita on satoja erilaisia. Myös muut pelaamiseen tarvittavat varusteet tarjoavat laajaa valinnanvapautta: kiinnostavatko NATO-maastokuviot, vai saisiko venäläinen gorka sinut syttymään? Jos ns. power-gaming kiinnostaa, niin replikoita voi myös virittää loputtomasti. Tämä tosin vaatii hiukan teknistä osaamista, mutta on erittäin palkitsevaa.

Riippuen pelityylistä, softaaminen voi olla intervallitreeniä maastossa, loputonta kyykkäämistä pusikossa, tai jotain tältä väliltä. Aloittaminen ei vaadi uskomatonta yleiskuntoa, mutta pelatessa kunto nousee lähes taatusti jos motia voittamiseen löytyy. Luonnollisesti oman replikan ja varustuksen tunteminen ja tarkk'ampujataidot ovat avainasemassa lajissa, jossa yritetään osua (usein) liikkuvaan kohteeseen. Kuitenkin myös taktiset ja liikunnalliset taidot ovat korvaamattomia. Vaikka et olisi se nopein juoksija tai paras ampuja, voit silti ohjata puolesi voittoon taktisella silmällä: missä on paras paikka puskea läpi; mitkä ovat parhaat puolustusasemat?

Pelimuotoja on myös loputon määrä erilaisia: lipunvalloitus, conquest, TDM, jne. Säännöt käydään läpi aina ennen pelejä, jotta kaikki varmasti tietävät pelin tarkoituksen. Useimmiten peleihin kuuluuvat esimerkiksi 'respat' eli 'respawnit'. Respojen määrä kertoo kuinka monta kertaa pelaaja pääsee takaisin peliin otettuaan osuman. On myös mahdollista, että peleihin kuuluu lääkintämiehiä, jotka voivat pelastaa 'haavoittuneen' pelaajan, tai erilaisia epäsuoraa tulta mallintavia proppeja. Pelaajamäärissä puhutaan usein minimissään kymmenestä ja normaalisti 30-40 pelaajasta. Myös isompia skenaarioita järjestetään aika ajoin. Esimerkkinä EHASA järjestää vuosittain Taisteluosasto-pelin, joka on noin 600 softaajan monipäiväinen tapahtuma. Laajan skaalan vuoksi pelien luonne vaihtelee suuresti. Viikonloppupelit ovat useimmiten kaikille avoimia, eikä varusterajoituksia ole lainkaan, kun taas juuri isommat tai temaattiset pelit voivat rajoittavaa varustusta esimerkiksi 'WW2' tai 'Vietnam' tyyliseen settiin.

Varustus ja virittäminen

Joten millaista varustusta tähän tarvitaan? Ja mistä sitä saa? Ensimmäiseen kysymykseen ei ole tarkkaa vastausta, sillä varustuksensa voi kukin pelaaja rakentaa omien mieltymystensä mukaan. Kuitenkin kaikille pakollista ovat Airsoft-käyttöön hyväksytyt silmäsuojaimet, joko metalliritilä- tai lasiversiona. Hyvien silmäsuojien lisäksi alakasvosuoja ja käsineet ovat erittäin oleellisia suojavarusteita eikä näitä voi olla suosittelematta uusille harrastajille. Lähes pakollisia varusteita ovat myös hihanauhat ja 'raatoliinat'. Hihanauhat ovat normaalisti punaisia ja keltaisia, joilla pelaaja merkkaa osapuolensa, kun taas raatoliinan käyttö kertoo pelaajan ottaneen osuman ja olevan ulos pelistä. Näin ei tule otettua ns. turhia osumia... Edellämainitut varusteet voi hankkia melkein mistä tahansa Airsoft-alan liikkeestä. Kannattaa tsekata meidän yhteistyökumppanit.

On hyvä puhua myös hiukan muusta varustuksesta, nimellisesti maastopuvusta, kantolaitteista ja kengistä. Tässä kategoriassa pelaajalla on suurin mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sillä varsinkaan viikonloppupeleissä ei varustukseen yleensä liity mitään rajoituksia. Kaikenlaiset käyttöä kestävät vaatteet sopivat harrastamiseen, mutta ne neonväriset pöksyt kannattaa jättää kotiin, sillä maastoon katoaminen on suositeltavaa. Kantolaitteita - joissa on kiva kantaa kaikki pelissä tarvittava, kuten lippaat, varakuulat, vesi ja muut tarvikkeet - on myös loputon määrä erilaisia kevyistä raskaampiin malleihin. Nopeisiin viikonloppupeleihin ei välttämättä tarvitse chestrigiä kovempaa kantolaitetta lippaita varten, mutta pidempiin matseihin mahdollisuus veden ja kuulien kantamiseen on iso plussa, joka vaatii tujumpaa liiviä. Kengät kannattaa tietenkin valita niin, että ne sopivat maastoon. On tosi kiva jos jalat ei oo heti märät ja toinen iso plussa on jos ne suojaavat nilkkoja. Maiharit on aika suositeltavat. Jos jonkun tietyn maa- tai erikoisjoukkosetin kokoaminen kiinnostaa, niin kaikenlaiset armeijatavarakaupat kuten Varusteleka tai Supernova tarjoavat varsin hyvät mahdollisuudet esimerkiksi Nato tai Gorka-setin kasaamiseen.

Oman replikan tunteminen teknisesti helpottaa harrastusta huomattavasti, mahdollistaen varustuksen itsenäisen huollon ja muokkaamisen. Kun ensin ymmärtää replikan toimintaperiaatteen ja mistä osista se kasaantuu voi siirtyä sen virittämiseen: hoppikumin vaihto, männän oikea asettuminen ja kunnon ilmatiiviys ovat esimerkkejä ensimmäisistä projekteista. Yleisesti ottaen virityksellä haetaan optimaalista tarkkuutta, eli airsoftin kontekstissa mahdollisimman suurta konsistenssia: mahdollisimman tasaisena pysyvää kuulan lähtönopeutta ja luotettavasti saman tuloksen kerta toisensa jälkeen antavaa hoppia. Jos haluat ymmärtää enemmän virittämisestä, kannattaa tutustua TradeTechin artikkeleihin ja tsekata YouTuben tarjonta viritysvideoista - myös Uudenmaan Airsoft ry tarjoaa apua huollossa ja virityksessä jäsenien kautta esimerkiksi Discordissa tai peleissä.